Käsityömessut kokoavat samaan halliin satoja käsityötarvikkeiden myyjiä, pienyrittäjiä ja tekijöitä. Siksi ne ovat helmityön, keramiikan, huovutuksen tai korunteon harrastajalle yksi vuoden parhaista hetkistä täydentää varastoja ja löytää uusia materiaaleja. Tässä artikkelissa käydään läpi, millaisia käsityömessuja ja -tapahtumia Suomessa järjestetään ja millaisia näytteilleasettajia niillä tapaa. Lisäksi kerrotaan, miten messupäivästä saa eniten irti ilman, että lompakko tyhjenee ensimmäisen tunnin aikana.
Hyvin suunniteltu messukäynti säästää helposti useamman erillisen kauppareissun. Ennen kaikkea voit nähdä ja koskea materiaaleja, joita verkkokaupan kuvista on vaikea arvioida.
Suomen käsityömessut ja niiden luonne
Maan suurin käsityötapahtuma on Kädentaidot-messut Tampereella. Messukeskuksen hallit täyttyvät silloin näytteilleasettajista, jotka myyvät helmiä, korutarvikkeita, huovutusvillaa, saippuamassaa, maalaustarvikkeita ja paljon muuta. Tapahtuma kestää useamman päivän, ja jo pelkkä kierros kaikissa halleissa vie kokonaisen iltapäivän. Kävijöitä tulee eri puolilta Suomea, myös Pohjois-Suomesta ja Itä-Suomesta asti.
Suurten messujen lisäksi kalenterissa on paljon pienempiä tapahtumia. Taito ry:n alueelliset Taito-keskukset järjestävät joulumyyjäisiä ja kädentaitotapahtumia. Niissä painottuvat paikalliset tekijät ja valmiit käsityötuotteet enemmän kuin tarvikkeet. Kesällä käsityömarkkinoita pidetään kartanoissa, ruukinkylissä ja kesäkaupungeissa. Esimerkiksi Fiskarsin ruukinkylä on vuosikymmeniä houkutellut käsityöläisiä ja muotoilijoita.
Ajoitus seuraa suomalaista vuodenkiertoa. Syksyllä ja alkutalvella, kun illat pimenevät, käsityöharrastus vilkastuu ja tapahtumia on eniten. Joulun alla moni ostaa materiaalit itse tehtyihin lahjoihin. Siksi helmet, kynttilävaha ja saippuamassa käyvät marras-joulukuussa kaupaksi nopeammin kuin muulloin.
Ketkä messuilla myyvät – näytteilleasettajien tyypit
Näytteilleasettajat kannattaa jakaa mielessään neljään ryhmään. Kunkin ryhmän kanssa asioidaan vähän eri tavalla.
Erikoistuneet tarvikemyyjät ovat harrastajalle tärkein ryhmä. Pöydällä voi olla satoja helmilaatuja Miyuki- ja Toho-siemenhelmistä lasihelmiin ja puolijalokiviin, tai pelkästään huovutusvillaa kymmenissä sävyissä. Moni myy pääasiassa verkossa, eikä sillä ole kivijalkaliikettä lainkaan. Messut voivat olla ainoa tilaisuus nähdä tuotteet livenä.
Yleiset käsityökaupat tuovat messuille poimintoja valikoimastaan, usein messutarjouksilla. Heiltä löytyvät perustarvikkeet, kuten korulangat, lukot, sivellinsarjat ja akryylivärit.
Tekijät ja pienyrittäjät myyvät valmiita töitä: keramiikkaa, lasikoruja ja huovutettuja tuotteita. Harrastajalle nämä pöydät ovat inspiraation lähde. Usein tekijältä voi myös kysyä, mistä hän hankkii savensa tai lasitteensa.
Järjestöt ja oppilaitokset, kuten Taito-keskukset ja käsi- ja taideteollisuusalan koulut, esittelevät kursseja ja koulutusta. Jos haluat päästä dreijaamaan tai kokeilla lasinsulatusta valvotusti, tieto kursseista löytyy usein juuri näiltä osastoilta.
Moni messu on laajempi kuin käsityökauppojen valikoima. Paikalla on myös lankakauppoja, kangasmyyjiä ja lasten askartelutarvikkeita. Neulonta ja ompelu kuuluvat yleensä lanka- ja kangaskauppojen puolelle. Helmityöt, keramiikka, korunteko ja huovutusvilla löytyvät taas käsityötarvikkeisiin erikoistuneilta myyjiltä.
Myytti: messuilla saa aina halvemmalla
Yleinen oletus on, että messuhinnat alittavat aina kaupan hinnat. Näin ei ole. Messutarjoukset ovat usein todellisia, tyypillisesti 10-20 % alennuksia tai ”kolme kahden hinnalla” -paketteja. Osa näytteilleasettajista kuitenkin myy normaalihintaan, koska osastopaikka, matkat ja majoitus maksavat heille satoja euroja.
Messuilla saa harvoin halvempaa hintaa. Paljon useammin hyöty tulee valikoimasta ja asiantuntemuksesta. Siemenhelmien värisävyt, saven koostumus tai huovutusvillan kuidun karheus ovat asioita, jotka ratkeavat vasta kun materiaalia pitää kädessä. Myyjältä voi myös kysyä suoraan, sopiiko lasite tietylle savimassalle tai kestääkö korulanka painavat puolijalokivet.
Näin valmistaudut käsityömessuille
Kokenut messukävijä tekee suurimman osan työstä kotona. Seuraava järjestys toimii useimmille:
- Käy läpi omat keskeneräiset projektit ja kirjaa, mitä materiaalia niistä puuttuu.
- Selaa näytteilleasettajalista etukäteen ja merkitse 5-10 tärkeintä osastoa hallikarttaan.
- Päätä budjetti ja erittele siitä noin kolmannes spontaaneille löydöille.
- Ota mukaan värinäytteet tai pala keskeneräistä työtä sävyjen vertailuun.
- Pakkaa kangaskassi ja pieniä rasioita helmille ja pienosille.
Projektikohtainen lista toimii parhaiten, jos materiaalimäärät on laskettu valmiiksi. Ohjeita siihen löytyy artikkelista käsityöprojektin suunnittelu ja materiaalien arviointi.
Saapumisaika vaikuttaa enemmän kuin moni arvaa. Ensimmäisenä aamuna valikoima on laajin, mutta käytävät ovat ruuhkaisimmat. Viimeisenä iltapäivänä osa myyjistä alentaa hintoja, jottei tavaraa tarvitse kantaa takaisin autoon. Silloin suosituimmat helmisävyt ja rajatut erät voivat kuitenkin olla jo loppu.
Yleisimmät virheet messupäivänä
Ostetaan ensimmäiseltä osastolta. Sama siemenhelmä tai saippuamassa voi löytyä kolmelta myyjältä eri hintaan. Kierrä halli kerran kokonaan ja palaa sitten ostamaan. Poikkeus: jos kyse on käsin värjätystä villasta tai yksittäisestä raku-kulhosta, samaa erää ei välttämättä löydy toista kertaa.
Raskaat ostokset aamulla. Kymmenen kilon säkki savimassaa tai kilon kynttilävahalevy käy painavaksi kolmen tunnin kävelyn aikana. Monet myyjät säilyttävät ostokset osastolla tai lähettävät ne kotiin pientä maksua vastaan, joten kysy ensin.
Ei kysytä tuotetietoja. Kun ostat lasitteen, tarkista polttolämpötila. Kun ostat helmiä, kysy materiaali ja onko pinta värjätty vai läpivärjätty. Kun ostat tuoksuöljyä saippuaan, varmista ihokäyttöön sopivuus. Messuilla tiedot puuttuvat pakkauksista useammin kuin kaupan hyllyllä.
Messujen jälkeen – suhde kauppoihin jatkuu
Messuilla tutuksi tullut myyjä on usein paras pitkän aikavälin hankintakanava. Ota käyntikortti tai valokuva osastosta, jotta nettikauppa löytyy myöhemmin. Monella näytteilleasettajalla on myös kivijalkaliike esimerkiksi Helsingissä, Turussa tai Oulussa.
Jos asut lähellä messukaupunkia, katso, mitkä Tampereen käsityökaupat kannattaa käydä läpi samalla reissulla. Messut antavat hyvän kuvan siitä, kenen valikoima vastaa omaa käsityölajia. Lisävinkkejä oikean liikkeen löytämiseen saa artikkelista käsityökaupan valinta.
Kestävän käsityön näkökulmasta messut tarjoavat myös kierrätysmateriaaleja. Osa myyjistä tuo pöydälle vintage-helmiä, jäännöserien kankaita tai uusiokäyttöön sopivia koruosia, usein selvästi uusia halvemmalla.
UKK – käsityömessut
Paljonko käsityömessuille kannattaa varata rahaa?
Pääsylippu maksaa tyypillisesti 10-25 € päivältä. Tarvikeostoihin harrastaja käyttää yleensä 50-150 €, ja yksittäisiin projekteihin keskittyvä kävijä selviää vähemmällä. Kirjoita budjetti ylös ennen saapumista, sillä messutunnelmassa rahaa kuluu helposti suunniteltua enemmän.
Voiko messuilla maksaa kortilla?
Valtaosa näytteilleasettajista ottaa vastaan kortti- ja mobiilimaksut. Pienimmillä tekijöillä ja kesämarkkinoilla käteinen on silti varma vaihtoehto, joten 20-50 € käteistä ei ole turha varmuusvara.
Sopivatko käsityömessut aloittelijalle?
Sopivat erittäin hyvin. Moni osasto järjestää työnäytöksiä tai lyhyitä työpajoja, joissa pääsee kokeilemaan neulahuovutusta, helmien pujottelua tai makrameesolmuja. Aloittelijan kannattaa keskittyä yhteen lajiin, ettei ostoskassiin päädy materiaalia viiteen eri harrastukseen.
Viimeinen vinkki ennen messuja
Käsityömessuilta saa eniten irti, kun kotona on tehty pohjatyöt: puuttuvien materiaalien lista, merkityt osastot ja realistinen budjetti. Suurimpien messujen valikoimaa ei korvaa mikään yksittäinen liike. Kuitenkin juuri paikalliset joulumyyjäiset ja Taito-keskusten tapahtumat tutustuttavat oman alueen tekijöihin. Mene paikalle utelias mieli ja tarkka lista mukana. Kysy myyjiltä rohkeasti, sillä messuilla saatu neuvo kestää usein pidempään kuin ostettu tarvike.